Mi araali e mon no politicien lutoowo daare mon, wanaa no waaztowo poɗaa mon, wanaa kadi no goɗɗo lollirɗo lutoowo accugol mon. Mi araali e mon no musiɗɗo araaɗo wii on goonga doole, suddiraaɗo e giɗol luggol: Naajeeriya wanaa daɗii e moƴƴinde — Bayle e Amerik e nde sahaa woniri seerii e miijo Bayle e Naajeeriya. Ngonka Naajeeriya hokkidam ɗoo wiide, "kono bayle goonga fuɗɗotaako e Aso Rock walla e laabi. Ɗum fuɗɗoto e hakkille mon."

Saanga juuti, men wo'i "bayle" duuɓi nayi fof, kono men ko ɗoo gootum e bernde men. Men itti gorko go'o, men wattii goɗɗo, oo arnooɗo e leydi gootiri kuyteeki, mooɗtindam, mbonɗam, jaɓɓudi, e ngalu majjere e woɓɓe luuti. Gila Laagos faa Maiduguri, gila Port Harcourt faa Sokoto, gila Oyo faa Niger, jeyaaki ngon hoftina hoore mun no balli ngon ɗo hoftinaata sawtu mun. E goonga muusɗo — ngo men dogata ɗoo saanga juuti — woni:

Min jeyooɓe politik no jeyaaki hakkunde duuɗe jaŋde. Min jaynoo nooneeji parti no kayle, men wo'a fii ne min jeyngal min foolata, wanaa fii ne leydi men ummataako e wuuranaade. Men koo gujjuɓe e farabankooɓe nde ɓe iwoyi e leñol men. Men karoo bonɓe nde ɓe yandoyi e ɗemngal men e huunde dii men. Men wuli laamu ngu ngam ngal ngalu ngam mahangol, kono men jaynoo laabi laabi e mooɗtindam ngam galle. Men wuli laamu e woɓɓe maafooɓe ngam yulɓe e laabi, kono men werloo jonɗam yeeso baafe men. Men padaa Aljanna gila e ɓen woniɓe e bureewuuji nde min joonii no muumi e jokku amɓen. E nde leydi yanata, min waylora no o nde haaɓi — no min nikodaali, e juuɗe men, ngam peɗeeli ɓen woɗɗiiɓe daɗoo hooro men.

Sariya Leydi Wanaa Deftere E Shelf — Ndaarorgal, Ko'ol Mon.

Mi waɗa ka on yeeso e yeeso e binndi ɗii sifoo ko men danyi e kohore men e ko men danyi e Naajeeriya. Sariya Leydi Naajeeriya, 1999 (no waɗnoraa) wanaa huunde galle museeyam. Ko kawral wuuri hakkunde mon e leydi mon. Ɗum fuɗɗora wiide on dewa nokku ɓale woni.

Tinnde 1 — Mawnaaku Sariya Leydi

Janngu konnguɗi ɗii kadi, musiɓɓe am sukaaɓe. Ɗum ɓuri mawnde. Ɗum sammbumaa. E kala laamu e nimɓe. Ɗum firata sennateer wanaa dow mun. Gomna wanaa dow mun. Polis wanaa dow mun. Hooreejo laamuyel wanaa dow mun. Laamɗo jeere wanaa dow mun. E ɓii laabi ɗo ƴetta "setlemente" wanaa sariya nokku jaɓɓudi wanaa dow mun. Sariya sammbumaa kala neɗɗo — walla ɗum sammbumaaki neɗɗo. Ko nonon woni.

Tinnde 2 — Leydi Gootiri Nde Senndotaako

Nde Senndotaako. Nde Diftotaako. Ɗum firata wonde njanay men joofii e gootum hay si men yiɗoodi leñi men walla men yiɗaa. Igbo, Yoruba, Hausa, Fulani, Ijaw, Tiv, Kanuri, Efik, Itsekiri — kala daɗɗol ƴiiƴam dogoowam e leydi ndi e ɓandu gootum dogata. Si a wujji e Naajeeriya, wanaa e "kamɓe" wujjuɗaa. E reedu yumma maa wujjuɗaa.

Tinnde 14 — Laamu Ko Kanam Maa

Tinnde 14 woni aaya kaa foti haaɓtinde no inde maa. Ndi feññina Naajeeriya no "Leydi mahaa e tinnde laamu ngenndiyankaagal e adlaaku jamaaru," ndi feññina nii:

Naŋtoɗaa? Laamu ko KANAM MAA. Wanaa laamu Sennat. Wanaa laamu Hooreejo Leydi. Wanaa laamu baabiraaɓe-hooreeɓe Abuja walla Ado Ekiti. Laamu naŋti hoore mun doole — kanam yeɗɗaa laamu doole. Ko a yeɗɗi, a waawi naabnude ɗum. Ko a yeɗɗi, a waawi naamnaade jaabotongol e ɗum. Ko a yeɗɗi, a yeɗtotaako kadi ngam saaku maaro, wutte, suddu wujnere walla ɗiɗi naira ñalnde lutoowo walla ñalɗi paaɗi.

E Tinnde 14(2)(b) woni manndara ngam kala hooreejo foti yiilireede: hisnude e moƴƴere ɓesnde wonata fewjoore MAWNDE laamu. Wanaa jawdi hoyngu. Wanaa galle Dubai walla mooro London walla Switzerland. Wanaa awyon hooreyon. Wanaa ɓiɓɓe janngooɓe e leyɗe ɗoo nde duuɗe ɓesnde fuɗɗii suddorde galle. Fewjoore MAWNDE. Kala ko hewataa ngam ɓuri ɓolnnaaki sariya, hewata manndara naabnungo.

Jikkuuji Leydi Ɗi Men Wirtii Wuuri

Tinnde 23 Sariya men limti jikkuuji leydi jeeɗiɗi ɗi foti mahde Naajeeriya:

Salaaku, Goonɗal, Teddungal Liggey, Adlaaku Jamaaru, Munɗaaku Diine, Hoyrudaaku, e Yiɗaa Leydi.

Ndaaree limtungol. Joonin ndaaree laabi men. Joonin ndaaree bureewuuji men. Joonin ndaaree jamɗe e julirɗe men. Joonin ndaaree ndaarorgal.

1. Salaaku— kono men diwa hortude, men firta jaynge laabi, men noddi ɗum "hakkillaaku."
2. Goonɗal— kono men teddinaa gorko "hoowɗo" tawa men naamndii dum.
3. Teddungal Liggey— kono men jala kaapeenta, men nodda demoowo poyeejo, men dewata sakkidoɓe.
4. Adlaaku Jamaaru— kono men wonna gite men nde tampuɓe foccireede, e dolnuya bonowo joota, kono men hapilna nde alɗuɓe daɗoyii walla ɓii men jonni hay si njannguɓe tampi.
5. Munɗaaku Diine— kono men huutoroo inde Alla ngam senndude ko Alla tagi no gootum.
6. Hoyrudaaku— kono men ƴamta, men jonna mooɗtindam, men "jokka," men yeeya kardi lutoowo men, ɓaawo ɗo men wi'a "jaɓɓaa e Naajeeriya" walla konngol suniingol "ko ngo woni Naajeeriya."
7. Yiɗaa Leydi— kono men huɗa Naajeeriya bimmbi men woni linngol ngam paspoor mun ñalawma; men felliti Naajeeriya, men yejjiti wonde nde woni mooto baawaa raddude hoore mun, men majjini goonga sennaaɗo wonde jeyooɓe ngon e gilminde e jappinde sasayel.

Ko miijo waylaango woni. Ko ɓolnaaku ngu men fuɗɗii noddude no woni woni, men suddi ɗum agbada, danshiki, men noddi ɗum "Laamu Ngenndiyankaagal."

Laamu Ngenndiyankaagal Wanaa Go'o-Ndu-Kala-Neɗɗo

Ɗoo goonga go'o men fanin saanga juuti e men waɗi e ɓafee gadan pelle men ngam wakli miijo: Laamu ngenndiyankaagal wanaa go'o-ndu-kala-neɗɗo. Ko gollata Washington wanaa gollata Wukari hoore mun. Ko ferɓi London foti ñoowde Laagos. Men huutoraani comci ɓolɗi e ɓandu Afirik, men ŋalti hol ko waɗi ngu seekata kala bawɗo.

Foti laamu ngenndiyankaagal yiilireede hewde miijo jonɓo ngenndi men. Foti men taƴa nguɗɗi men hewde fota men. Foti laamu ngenndiyankaagal mahde hewde Naajeeriya — pinal men, kuuje men, jikkuuji aadnaaɗi men ɗi janngini men wonde nyebbe gujjaaɗe hawta munni, mawɗo fenoowo majji jappoore mun, jamaa woni baasoowo ɓinnɗo. Foti men sellinta no ɗogiyaagi e taƴɗe ɓolnaaki ɗi tawnoyi galle ɗoo e woniɗi men no woni woni.

No woni hannde — laamu ngenndiyankaagal kappi-e-tooyi nde wertaa e ngenndi nawnoondi — kanyum woni e ɗum addani men e mbawakaa kii. Faa hakkille men sellini, ngarol alaa ngol daɗnata men. Faa jikkuuji men hooti, lutoo alaa nde soktata men.

Tinnde 24 — Golleeji Maa Wanaa Suɓagol

E joonin, tinnde ndee adda fof galle. Tinnde 24 Sariya feññina:

Janngu. Janngu kadi. Janngu faa ɗum naasti e ƴi'al maa.

Ɗii woni ko foti A WAƊA. Joonin janngu ko A WAƊATAA gila e luuti kala maɓɓe:

• WAƊTAA Yawtuude Sariya walla yaafanaa woɓɓe yawtuɓe nde.
• WAƊTAA Bonna inde moƴƴi Naajeeriya e mooɗtindam, ŋakkere internet, walla laabi raɓɓi ɗi jala liggey ngootu.
• WAƊTAA Yawnude musiɗɗo maa walla ɓaadiraawo maa ngam leñol mun, diine mun, walla ɗemngal mun.
• WAƊTAA Joɗo meere e jamaa maa nde bonata, ɓaawo ɗo wakkilɗaa Abuja walla Aso Rock.
• WAƊTAA Reentin gujjuɓe gila e sariya ngam ko "maa."
• WAƊTAA Suuɗo lekki maa ɓaawo wakkilaa laamu ngam galle ɓolɗe.

Nde a anndi ko A WAƊA e ko A WAƊATAA, a wonti hattanɗo naabnude woɓɓe. A waawaa naamndaade goonɗal gila e sennateer nde a fenata e jeere maa. A waawaa naamndaade laaɓal gila e gomna nde a hewdina kuydiiji maa. Naabnaa fuɗɗoto e ndaarorgal gila ndi yotti maakirooni walla laabi.

Nation of Justice — Ko Waɗi Min Daroto

Ɗii ko geɗal e hattude ɗe accidi e mahde Nation of Justice. Min ngoni ɗoo ngam wakliyaade andugol jeyaaɓe e golle maɓɓe — e hoore maɓɓe e e Leydi nde ɓe ndoddata Leydi maɓɓe. Min ngoni ɗoo wanaa ngam haɓde e laamu. Min ngoni ɗoo ngam wallude laamu yiide e waɗde ko foti ngam ɓamtaare leydi e ɗo yoofa e luggiindi mooɗtindam e mooɓɓondiral jawdi hoyngu nde joofti men saanga juuti.

Min gomɗini Naajeeriya nde:

1. Laamu ko ngam ɓesnde goonga, no Tinnde 14 fodi.
2. Sariya ko ɓuri mawnde dow saaku gorko kala e taabal baabiraawo-hooreejo kala, no Tinnde 1 yamiri.
3. Leydi men ndi senndotaako yo teddinee e golle, wanaa tan e yimre, no Tinnde 2 feññini.
4. Jikkuuji leydi jeeɗiɗi Tinnde 23 wanaa konnguɗi galle museeyam kono golle ñande kala.
5. Golle kala jeyaaɗo e Tinnde 24 wuuretee, wanaa janngeede tan.

Nde jeyaaɓe finndii, laamu fewjata keeci mun. Nde nimɓe nyaagi mooɗteede, politiikooɓe doolote gollude. Nde naabnaa wonti henndu nde men foofta, gujjuɓe nawnete jaangol ɓe accata. Hulde naabnaa woni fuɗɗagol jaynge adlaaku kala neɗɗo.

Bayle Woni E Hakkille

E haaɓtin am, suka Naajeeriya. Bayle ɓuri mawngo wanaa e laabi — hay si laabi mari sahaa mun. Bayle ɓuri mawngo woni e hakkille. Ñalnde min accata pada daɗnoowo men fuɗɗoo wontude jeyaaɓe ɓe Sariya men sifii — ko ngo woni ñalnde Naajeeriya ummii.

Ngaño wanaa dow tan. Ngaño wuura e jikku men, e abaade men, e leñol men, e ñaaƴeede men, e jaɓirgol hapilirde gujjoowo jaynooɗo inde galle men.

Kono kabaaru moƴƴo — linjila ngo mi araali noddude — ngo woni: junngo gootango ngo mahi kaso foti udditude ɗum. Hakkille jaɓɓunooɗo ɓolnaaku no woni foti salaade ɗum kadi. Sawtu wo'unooɗo ngam parti foti jangde wo'ude ngam tinnde. Yiitere ndaarunde halki yaaforinde foti jangde ndaarude ɗum yeeso wi'a, "Wanaa e Naajeeriya am."

Yamiroore Sakkitiinde

E kala suka Naajeeriya jonɓo janngude ɗum — janngoowo, jullowo, gollidooɗo, gaƴeejo, fawtoowo, suunoowo:

1. Janngu Sariya maa. Sennannge Tinnde 1, 2, 14, 23, e 24. Waɗ ɗum gomɗinal maa ñande kala.
2. Salnu hoore maa adan. A waawa hokkude ko a alaa. Gollu ko a waaztotoo.
3. Salaa mooɗtindam — hay si naira ujunere ɗiɗi e ñalnde lutoowo walla ujunere teemedde ɗiɗi miliyon e bureewu.
4. Daɗna jamaa maa yeeso ndaarataa Abuja.
5. Naabnude ɓolnaaku , fuɗɗoraa ngo woni e ndaarorgal maa.
6. Naatu e Annoorde no Nation of Justice ngon ngam finndinde, wanaa ngam fenude.
7. Mahu Laamu Ngenndiyankaagal ngu hewa Naajeeriya — wanaa ngu jalata men.

Nde bayle hakkille men foolata, bayle goonga fuɗɗoo ƴetude mbaadi — ngam jawɗeele men, ngam ɓamtaare jamaa men, ngam pinal men, ngam ɓesnguuji ɓiɓɓe men. Sakkitorde men ndaarata caggal men wi'a: min padaaki daɗnoowo. Min wontii gootum — gooto.

E nde mi sakkitoy fellitde nyaagde ladde mon, ko ɗum a anndataa wonde ko nooddata mon e gollugol no a alaa gollunooɗo.